Menu
pig+cow.jpg

Tiesitkö? Olutostoksestasi ilahtuu lehmäkin – mäski maittaa monille

Possut ja kanat nauttivat oluen sivutuotteista – hiivaa menee vuodessa miljooniin kiloihin rehua. Lypsylehmien suursuosikki on makoisa mäski.

Esimerkiksi 24 oluen pakkauksen valmistuksesta päätyy liki kilo mäskiä ja hiivaa rehutuotantoon.

Maatalousyhtiö Hankkija ostaa mäskin ja hiivan Sinebrychoffilta. Yhtiö välittää mäskin suoraan rehun raaka-aineeksi pääasiassa lypsykarjatiloille. Hiiva puolestaan käsitellään kemiallisesti Hankkijan Nastolan rehutehtaalla. Sitten se kuivataan ja säkitetään sekä kuljetetaan maailmalle ja kotimaan tiloille.

Oluen hiivalla maustettua rehua käytetään lähes kaikkien eläinten ruokinnassa. Sitä nauttivat muun muassa porsaat, vasikat, kanat, broilerit, kalat ja katkaravut.

– Olemme ostaneet Karhun hiivaa jo vuodesta 1999 lähtien. Kemiallisesti pilkottuna hiiva rehussa tukee eläinten vastustuskykyä, kertoo Hankkijan tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Juhani Vuorenmaa.

Sinebrychoffin hiivoilla mässäilee kaikkiaan noin 50 prosenttia suomalaisista porsaista ja emakoista. Vuorenmaa laskee, että maailmalla noin kolme miljoonaa porsasta syö Karhu-oluen valmistuksesta syntynyttä hiivaa vuosittain.

Maittava ja monipuolinen

Vuorenmaan mukaan noin 7000 suomalaista lehmää syö Sinebrychoffin oluen valmistuksesta syntynyttä mäskiä vuosittain.

– Yksi mäskin etuja on sen maittavuus. Lehmät maistavat eritoten makean makua, niille kelpaa hyvin sokeri, Vuorenmaa kertoo.

– Lisäksi lehmät ovat herkkiä negatiivisilla mauille: ne vähentävät heti syömistä, jos rehu ei maistu niille. Jos lypsylehmät eivät syö kunnolla, ne laihtuvat ja niiden maidontulo vähenee.

Lisäksi mäski parantaa rehuseoksen rakennetta.

– Mäski on monipuolinen raaka-aine – samassa paketissa on mukana valkuaista, kuitua ja energiaa. Tuore mäski käytetään mahdollisimman lähellä panimoa, jossa se syntyy.

Hankkija ostaa Sinebrychoffilta vuodessa noin 14 miljoonaa kiloa mäskiä luonnollisessa painossaan. Vuorenmaa arvioi, että hiivan kuiva-ainetta syntyy noin kymmenen prosenttia mäskin määrästä eli suunnilleen 400 000 kiloa.

– Hiivaa käytetään hyvin pieni määrä rehun osana, noin kilo per tonni rehua. En usko, että se vaikuttaa rehun maittavuuteen. Sen sijaan eläimen hyvinvointiin sillä on suuri merkitys.

Siinä missä mäski kuluu kotimaisilla tiloilla, hiiva on vientituote maailman rehutehtaille.

– Näin vähennämme omalta osaltamme antibioottien käyttötarvetta kotieläinten rehussa.

Oluthiiva rehussa poistaa antibioottiuhkan

Antibiootteja on käytetty eläinten rehun lisäaineena kasvun edistämiseksi. Ensimmäiseksi Ruotsissa kiellettiin antibioottien käyttö vuonna 1986.

Rehussa käytettyjen antibioottien vaarat nosti julkisuuteen alkujaan lastenkirjailija Astrid Lindgren. Hän oli lukenut bakteerien antibioottiresistenssin kasvusta. Se tarkoittaa bakteerien lisääntynyttä vastustuskykyä antibiootteja kohtaan.

Rehu oli paljastunut yhdeksi lähteeksi antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen syntymiselle. Tuohon aikaan Vuorenmaa työskenteli rehutuotannon parissa silloisella Suomen Rehulla.

– Huolestuimme antibioottiresistenssin kehittymisestä ja halusimme lopettaa antibioottien käytön. Monien vaiheiden jälkeen löysimme prosessoidun hiivan.

Ensimmäinen testi tehtiin 1990-luvun puolivälissä ja porsaat saivat syödäkseen hiivalla käsiteltyä rehua.

Tuolloin suomalainen juoma- ja rehuteollisuus alkoivat yhdessä noudattaa kiertotalouden periaatetta.

– Etsimme aineita teollisuuden sivuvirroista. Saimme jätteistä lisäarvoa ja hyödynsimme niitä tuotekehityksessä. Tavoitteenamme on edistää ihmisten ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia.

Suomessa ei ole käytetty rehuantibiootteja vuoden 1999 jälkeen. Euroopassa rehuantibiootit kiellettiin vuonna 2006, mutta muun muassa Aasiassa ja Yhdysvalloissa antibiootteja käytetään edelleen rehutuotannossa.

Kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on nykyisin maailmanlaajuinen terveysuhka. Kun bakteerit ovat vastustuskykyisiä, antibiootit eivät enää tehoa niiden aiheuttamiin sairauksiin. Tämä johtaa vuosittain tuhansien ihmisten kuolemiin maailmassa.

Tutkimme uusia innovatiivisia vaihtoehtoja materiaalivirtojemme hyödyntämiseksi osana kiertotaloutta.