Menu
2018-12-05_Sinebrychoff-021.jpg

Kestävästi Keravalta 4/2018

Hyvää saadaan aikaan vuorovaikutuksessa - yritykset ja järjestöt paikkaavat julkisen sektorin aukkoja

Yritysten ja järjestöjen yhteistyö tuottaa parhaimmillaan tuloksia, joita kumpikaan taho ei voisi yksin saavuttaa. Järjestön näkökulmasta yksityinen tuki on usein julkista tukea joustavampaa ja mahdollistaa nopean reagoinnin eteen tuleviin haasteisiin. Yrityksille järjestöyhteistyö on yksi keino kanavoida resursseja yhteiskunnalliseen työhön.

Yrityksen yhteiskuntavastuu on ennen kaikkea vastuuta siitä, että liiketoimintaa tehdään mahdollisimman kestävästi. Tämä vaade on entisestään korostunut, kun ilmastonmuutoksen seuraukset alkavat näkyä kansalaisten arjessa yhä selvemmin. Yritykset ulottavat vastuunkantoaan kuitenkin yhä useammin myös liiketoimintavastuunsa ulkopuolelle. Ne osallistuvat sellaisten tehtävien hoitamiseen, joita perinteisesti on hoidettu julkisen sektorin voimin. Yritykset toteuttavat tätä roolia myös yhteistyössä kansalaisjärjestöjen tai julkisen sektorin kanssa.

Yksityisen sektorin kasvavalle roolille on kysyntää, kun julkiset varat eivät tunnu kaikkeen tarpeelliseen riittävän. Tässä ei kuitenkaan sinänsä ole mitään uutta: ennen hyvinvointiyhteiskuntaa monet yritykset huolehtivat työntekijöidensä terveydenhuollosta, rakensivat asuntoja, kouluja ja kirkkoja ja rahoittivat paikallista urheiluseuraa.

”Yhteiskunta elää koko ajan, ja vastuun kantajien rooli vaihtelevat. Mutta yksityinen investointi vaatii usein rinnalleen julkisen sektorin toimijoita pitkäjänteisyyden varmistamiseksi”, totesi tohtori Pentti Arajärvi  (otsikkokuvassa vasemmalla) Sinebrychoffin järjestämässä keskustelutilaisuudessa itsenäisyyspäivän aattona.

Aseman Lasten toiminnan ytimessä on nuorten ja aikuisten vuorovaikutuksen tukeminen. ”Työsarkaa riittää, mistä kertoo esimerkiksi se, että nuoret pitävät kauppakeskuksia turvallisina paikkoina sen vuoksi, että niissä on aikuisia, mutta aikuiset turvattomina, koska niissä on nuoria”, kertoi Aseman Lasten toiminnanjohtaja Christian Wentzel (otsikkokuvassa oikealla).

Järjestön toiminta on viimeisten viiden vuoden aikana kasvanut voimakkaasti.

”Tällainen kasvu olisi tuskin ollut mahdollista pelkästään julkisella rahoituksella. Vuosibudjetistamme noin 40 % tulee yritysyhteistyöstä, säätiöiltä ja yksityisinä lahjoituksina. Monipuolinen rahoituspohja varmistaa toimintaedellytyksiämme ja yksityinen rahoitus tuo toimintaan joustavuutta”, kuvasi Wentzel.

Pelkkä raha ei kuitenkaan riitä nuorten auttamiseksi. Christian Wentzelin mukaan positiivista kehitystä hidastaa sekä tehottomuus että toimijoiden siiloutuminen. Siksi Aseman Lasten missiona on myös työotteen muuttaminen ja yhteistyön lisääminen. Kehittäessään toimintaansa Aseman Lapset on ottanut oppia ulkomailta, kuten esimerkiksi Australiasta. Wentzelin mielestä olisi hienoa, että myös Suomessa luotuja toimintatapoja voitaisiin hyödyntää muualla maailmassa nuorten hyväksi.

Piileekö yhteistyössä maineriski?

Hyvä yhteistyö edellyttää pitkäjänteisyyttä sekä kykyä ja halua oppia toinen toisiltaan. Parhaimmillaan yritykset, järjestöt ja julkinen sektori luovat yhteistyönä innovaatioita, joita yksikään ei pystyisi yksin saamaan aikaiseksi. Mutta yritysyhteistyö voi tuoda mukanaan myös uudenlaista haastetta:

”Jos ja kun yritysmaailman kvartaaliajattelu tunkee muille yhteiskunnan sektoreille, unohtuu helposti, että yhteiskunnallisen muutoksen mittaamiselle kvartaali on yksinkertaisesti liian lyhyt tuokio. Vaikuttavuuden ja tulosten aikaansaaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä”, Wentzel korosti.

Potentiaalisen yrityskumppanin vastuullisuuden varmentaminen tuottaa toisenlaisen haasteen. Pentti Arajärvi toimii muun muassa Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen puheenjohtajana. Hänen mukaansa olisi erittäin vaikeaa, jopa mahdotonta kuvitella, että liitto tekisi yhteistyötä lapsityötä hyödyntävän tai aseita valmistavan yrityksen kanssa.

”Epäeettiset yritykset ovat järjestöille maineriski, minkä vuoksi kumppanivalinnassa pitää olla huolellinen. Toisaalta myös järjestön pitää lunastaa sitä tukevan yrityksen luottamus ja tehdä saamallaan tuella sitä, mitä on luvattu”, Arajärvi muistutti.

Sinebrychoff avaa juhlavuotensa lahjoittamalla Kansallisgallerialle 50 000 euroa

Sinebrychoff on Pohjoismaiden vanhin panimo, ja vuonna 2019 tulee kuluneeksi 200 vuotta yhtiön perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi Sinebrychoff on tehnyt 50 000 euron lahjoituksen Kansallisgallerian säätiöpääomaan. Valtion vastinrahan myötä säätiöpääoma kasvaa 175 000 eurolla.

”Sinebrychoffin suvun tarina on yritystoiminnan lisäksi kaupunkikulttuurin kehittämisen, hyväntekeväisyyden sekä taiteen tarina. Kiitos perustajamme Nikolai Sinebrychoffin, Helsinkiin saatiin Sinebrychoffin puisto vuonna 1836 ja hänen veljensä pojan Paul nuoremman ja tämän vaimon Fanny ansiosta Sinebrychoffin taidemuseo vuonna 1921. Hyväntekeväisyys oli puolestaan lähellä yhtiömme ensimmäisen hallituksen puheenjohtajan Anna Sinebrychoffin sydäntä”, kertoo Sinebrychoffin toimitusjohtaja Anders Frydenlund. ”Haluamme jatkaa yrityksen perustajien perintöä tukemalla suomalaista kulttuuria, jotta se myös tulevaisuudessa olisi mahdollisimman monen saavutettavissa.”

Juhlavuoden kunniaksi tehty lahjoitus Kansallisgallerialle on jatkoa Sinebrychoffin kulttuuritoiminnan tukemiselle, sillä yhtiö on tukenut nimikkomuseonsa Sinebrychoffin taidemuseon toimintaa yhtäjaksoisesti vuodesta 2000. Nyt tehdyn lahjoituksen kanssa yhtiön rahallisen tuen määrä nousee 900 000 euroon. Muut lahjoituskohteet liittyvät nuoriin ja ympäristöön:

”Olemme tukeneet Aseman Lapset ry:n toimintaa vuodesta 2005 alkaen sekä taloudellisesti yhteensä noin 800 000 eurolla että virvoitusjuomalahjoituksin. Yhteistyöllä on aina ollut linkki yhteen keskeiseen liiketoimintaa ohjaavaan periaatteeseemme: alkoholi on aikuisten juoma. Yhteistyö nivoutuu luontevasti myös kestävän kehityksen ohjelmaamme Yhdessä kohti NOLLAa, missä vastuuton juominen on yksi nollatavoitteistamme. Paikallisesti tuemme keravalaisia lapsia ja nuoria harrastestipendillä. Pidämme tärkeänä, että jokaisella nuorella olisi mahdollisuus kehittää itseään jonkin harrastuksen parissa”, kertoo Sinebrychoffin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Marja-Liisa Weckström (kuvassa oikealla yhdessä Kansallisgallerian pääjohtajan Risto Ruohosen kanssa).

Ympäristökestävän liiketoiminnan tavoitteita edistetään yhteistyössä Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa, sillä puhdas vesi on Sinebrychoffin panimoliiketoiminnan perusta. Sen konkreettinen ilmentymä on vuosittainen Jouluolut, jonka ohra tulee BSAG:n auditoimalta tilalta. Lisäksi Sinebrychoff on sitoutunut oluen valmistuksen osalta hiilidioksidin talteenottoon ja vesihukan vähentämiseen. Nämä toimenpiteet vievät eteenpäin Sinebrychoffin kestävän kehityksen ohjelmaa Yhdessä kohti NOLLAa, missä tavoitteena on hiilineutraali ja vesipihi oluen valmistus.

Lue lisää Sinebrychoffin yhteistyökumppaneista, lahjoituskohteista ja kestävän kehityksen ohjelmasta tämän sivun linkeistä!

 

Itämeriystävällinen Jouluolut Hausjärveltä

Suomen vanhimman Jouluoluen ohramaltaan voi jo 11. kerran jäljittää nimikkotilalle. Vuoden 2018 KOFF Jouluoluen ohra tulee viljelijä Petri Arovuoren tilalta Hausjärven Oitista. Jouluoluemme on Baltic Sea Action Groupin (BSAG) hyväksymä Itämeri-ystävällinen lähiolut.

Jouluoluen viljelijä valittiin mallastaja Viking Maltin auditoimista mallasohran sopimusviljelijöistä. Mallasohran matkan voi näin jäljittää pellosta pöytään. Hausjärvellä Oitin kylässä sijaitsevan Petri Arovuoren sukutilan Harbinger-ohra täytti kaikki Sinebrychoffin yhdessä BSAG:n (Baltic Sea Action Group) ja Viking Maltin kanssa asettamat vaatimukset.

Arovuoren tilalla on 200 hehtaaria mallasohraa ja se on tilan pääkasvi. Tilalla viljellään myös mm. kuminaa. Petri Arovuori on pitänyt tilaa itse 17 vuotta, mutta suvulla tila on ollut jo yli 100 vuotta.

Sinebrychoffin oluen tuotanto on riippuvainen luonnosta saatavista raaka-aineista: puhtaasta vedestä ja suomalaisesta ohramaltaasta. Vuodesta 2014 Sinebrychoff on tehnyt yhteistyötä Elävä Itämeri -säätiön eli Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa ja sitoutunut edistämään Itämeren hyvinvointia.  BSAG:n hyväksymänä tuotteena KOFF Jouluolut on Itämeri-ystävällinen lähiolut.

”Sitoumuksemme koskee vedenkäytön tehokkuuden kehittämistä, oluen valmistuksessa syntyvän hiilidioksidin talteenottoa sekä Itämeri-näkökulman ottamista mukaan tila-auditointeihin, jotka toteuttaa niin ikään Itämeri-sitoumuksen tehnyt mallastoimittajamme Viking Malt” kertoo Sinebrychoffin pääpanimomestari Tapio Kangas-Heiska.

Katso videolta, miten Petri Arovuori kuvaa tuntemuksiaan ohran viljelystä ja lue lisää yhteistyöstämme BSAG:n kanssa 

Muovidirektiivi lisäisi juomapakkauksissa käytettävän muovin määrää

Euroopan parlamentti äänesti lokakuun lopulla ns. kertakäyttömuovidirektiivin puolesta. Euroopan komission esitykseen pohjautuva direktiiviehdotus kieltäisi muun muassa muoviset pumpulipuikot, kertakäyttöiset muovilautaset ja -aterimet. Lisäksi muovipullojen korkkien tulisi olla pulloihin kytkettyjä, mikä lisäisi muovin käyttöä ja hiilidioksidipäästöjä.  Direktiivin lopullisesta sisällöstä päätettäneen vielä ennen joulua.

Direktiivin tavoitteena on kieltää kokonaan sellaiset muovituotteet, joille on olemassa vaihtoehtoisia tuotteita. Sellaisten muovituotteiden kulutusta, joille ei vaihtoehtoisia tuotteita vielä löydy, pitää vähentää 25 %:lla vuoteen 2025 mennessä. Näitä ovat esimerkiksi kertakäyttöiset hampurilais- ja voileipärasiat sekä hedelmien ja vihannesten pakkaukset.

Muut muovituotteet, kuten muovipullot, on kerättävä erikseen ja niistä on kierrätettävä 90 % vuoteen 2025 mennessä.

Komission ehdotus on peruslähtökohdiltaan kannatettava, mutta toteutuessaan esityksen mukaisena se eurooppalaisen muoviteollisuuden mukaan lisäisi muovin käyttöä juomapakkauksissa. Tämä johtuu siitä, että ehdotuksessa esitetään ”korkkien kytkemistä lisämuovilla juomapulloihin”. Tällä pyritään estämään pienten muoviosien päätymistä vesiin.

Suomessa muovipulloista kierrätetään yli 90 % eli olemme jo saavuttaneet muovidirektiiviehdotuksen tavoitteen. On hyvä, että samaan kannustetaan nyt muissakin EU-maissa. Sen sijaan korkkien kytkentävaatimus on mielestämme ristiriidassa muovidirektiiviehdotuksen tavoitteiden kanssa vähentää muovin käyttöä. Suomessa pullojen mukana palautuvat myös korkit yli 90 %:sti.

Tämä kytkentä tarkoittaisi Sinebrychoffin kohdalla sitä, että uudet muovikorkit painaisivat 4-8 grammaa nykyisen 2,2 gramman sijaan. Vuotuinen muovin käyttö lisääntyisi Sinebrychoffilla nykyisestä noin 300 000 kilosta jopa yli miljoonaan kiloon.

Euroopan laajuisesti luvut ovat dramaattisesti suurempia. PricewaterhouseCoopersin (PwC) toteuttaman selvityksen mukaan Euroopan komission ehdotus pullonkorkkien kytkemisestä kiinni pulloihin kasvattaisi markkinoille päätyvän muovin määrää 50 - 200 000 tonnia ja kasvattaisi hiilidioksidipäästöjä 58 – 381 miljoonaa kiloa. Pakollisen korkkiuudistuksen kustannusvaikutukset olisivat vähintään 2,7 miljardia euroa.

Joukko jäsenmaita pyrkii joulukuun aikana vielä vaikuttamaan siihen, että kytketyt korkit tulisivat pakolliseksi vuonna 2025 vain, mikäli 90 %:n takaisinkeräystavoitetta ei tuohon mennessä ole saavutettu kaikkialla EU:ssa. Myös juomateollisuuden mielestä tämä olisi viisas ratkaisu. EU:n puheenjohtajamaana tällä hetkellä toimiva Itävalta toivoo koko muovidirektiivissä lopullisia ratkaisuja vielä ennen joulua, ja nähtäväksi jää, saadaanko korkkiasiaan ympäristön kannalta paras päätös vai tehdäänkö vain mielikuvapolitiikkaa.

Muovin käyttöä jo vähennetty Sinebrychoffilla

Muovin ympäristövaikutuksia voi parantaa huomattavasti esimerkiksi Suomen kansallisessa Muovitiekartassa mainituilla toimenpiteillä, joiden mukaisia innovaatioita Sinebrychoff ja Coca-Cola, jonka juomien valmistuksesta, myynnistä ja jakelusta Sinebrychoff vastaa Suomessa,  ovat viime vuosina toteuttaneet omissa juomapakkauksissaan:

  • Kierrätetyn materiaalin käyttö pakkauksissa: Kaikissa 0,5 litran PET-muovipulloissa käytetään jo nykyisellään 50 % kierrätettyä muovia ja 1,5 litran pulloissa 25 % kierrätettyä materiaalia.
  • Biomuovi: Sinebrychoffin valmistamien Coca-Cola (0,5L) -juomaperheen pulloissa osa öljypohjaisesta muovista on korvattu biomuovilla (PlantBottle).
  • Muoviraaka-aineen vähentäminen: Sinebrychoff on ottanut ensimmäisenä suurena toimijana Suomessa käyttöön kevyemmät virvoitusjuomapullot, joissa käytetään aiempaa vähemmän muoviraaka-ainetta. Uudistuksen myötä yhtiön juomapakkauksissa käytetään vuodesta 2018 lähtien yli 580 000 kiloa vähemmän muovia kuin vuonna 2017. Tämä vastaa määrältään yli 24 miljoonassa puolen litran Coca-Cola-pullossa käytettyä muovia.