Menu
KeKe 2_2019kansi.jpg

Kestävästi Keravalta 2/2019

Katse arvoketjuumme: vähemmän muovia, enemmän hiiliviljelyä

Katse arvoketjuumme: vähemmän muovia, enemmän hiiliviljelyä

Niin uskomattomalta kuin se saattaa kuulostaakin, pääosa oluen arvoketjun hiilidioksidipäästöistä muodostuu muualla kuin Keravan-panimollamme: juomien valmistuksen osuus on vain 7 %. Maanviljelyksen osuus on 17 % ja pakkausten 39 %.

Tässä vuoden toisessa Kestävän kehityksen uutiskirjeessä kerromme Carlsberg-konsernin lähestymistavasta kiertotalouteen ja innovointiin. Konsernin ja Carlsberg Foundationin hallituksen puheenjohtaja Flemming Besenbacher avaa haastattelussamme muun muassa sitä, miksi lainsäätäjien pitäisi kuunnelle tiedettä ja tutkijoita ja tehdä pitkäjänteistä, suunnitelmallista politiikkaa. Uutiskirjeen toisessa jutussa mallastamomme Viking Maltin sopimusviljelijä Sirkku Puumala kertoo, miksi heidän Verkatakkilan tilansa lähti mukaan Elävä Itämeri säätiön eli Baltic Sea Action Groupin hiiliviljelypilottiin.

Kerromme kirjeessämme myös Aseman Lapset ry:n kanssa toteuttamastamme, nuorille suunnatusta t-paitojen suunnittelukilpailusta Paita parempaan huomiseen ja hehkutamme elokuun alussa Hangossa pidettäviä ns. kuutosveneiden maailmanmestaruuskilpailuja.

Näissä tunnelmissa: iloista juhannusjuhlaa ja oikein hyvää kesää!

Keravalla 17.6.2019

Marja-Liisa Weckström

Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja

 

Mitä tehdä muovipakkauksille? Kestävä muutos edellyttää tieteellisiin tuloksiin perustuvaa poliittista ohjausta

Muovi ja muovijäte keskusteluttavat poliitikkoja, mediaa, suurta yleisöä ja yrityksiä. Muovin aiheuttamat haasteet olivat yksi keskeisistä aiheista myös Helsingissä kesäkuun alussa pidetyssä World Circular Economy Forumissa. Carlsberg-konsernin ja Carlsberg Foundationin hallituksen puheenjohtaja Flemming Besenbacher osallistui foorumin kiertotalouden tuomia liiketoimintamahdollisuuksia käsittelevään tilaisuuteen.

Etenkin länsimaissa ihmisten elämäntapa on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut tuhlailevaa: olemme hyödyntäneet luonnonvaroja aivan kuin ne riittäisivät ikuisesti ja käyttäneet maailman meriä kaatopaikkoina. Emme ole kiinnittäneet huomiota aiheuttamaamme ympäristön kuormitukseen, mutta viimeistään nyt on aika muuttaa suuntaa.

Muutos vaatii uutta ajattelua ja lähestymistapaa niin, että yksisuuntaisesta liiketoiminnasta siirrytään kohti kiertotaloutta. Teoriassa muutos kuulostaa helpolta: vähennetään kulutusta, käytetään uudelleen se, mitä voidaan ja loput kierrätetään. Tämä pätee esimerkiksi Suomen ja Tanskan PET-pullojen kierrätykseen: maat kuuluvat juomapullojen kierrättäjinä maailman kärkeen. Käytännössä tarvitaan innovaatioita, uutta lainsäädäntöä sekä taloudellisia kannustimia muutoksen vauhdittamiseksi koko Euroopan tasolla.

Uusia lakeja tulisi laatia pitkäjänteisesti ja systemaattisesti eikä mediajulkisuuden ohjaamana.

”Näyttää kuitenkin siltä, että poliitikot reagoivat herkästi ns. julkiseen mielipiteeseen ja uskovat mieluummin mediaa kuin tiedettä. Mutta tutkijoihin kannattaisi luottaa, koska he voivat auttaa asioiden priorisoinnissa. Olisi myös tehokkaampaa päättää yhteisestä Euroopan unionin kattavasta linjasta sen sijaan, että yksittäiset maat säätäisivät omia lakejaan”, Flemming Besenbacher sanoo.

Markkinalähtöiset ohjauskeinot, kuten hinnoittelu ja verotus, täydentävät lainsäädäntöä ja niitä tulisi hyödyntää jätehierarkian mukaisten käytäntöjen tehostamiseksi. Jätteiden synnyn ehkäisy, tuotteiden ja raaka-aineiden uudelleenkäyttö sekä kierrätys ovat ensisijaisia suhteessa kaatopaikkoihin ja jätteenpolttoon. Ratkaisujen pitäisi olla skaalattavissa vaikuttavuuden maksimoimiseksi.

Flemming Besenbacher pitää Euroopan parlamentin tuoreita jätteiden käsittelyä koskevia ohjeistuksia tervetulleina. Ne sisältävät myös uudet kierrätystä ja pakkaamista koskevat tavoitteet.

”Uudet ohjeistukset ovat keskeinen osa komission joulukuussa 2015 hyväksymää kiertotalouden toimintasuunnitelmaa. Mutta Carlsberg on uutta luova proaktiivinen yhtiö, ja me aiomme kehittää kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa lainsäädännöstä riippumatta.”

Kestävä kehitys vauhdittaa innovaatioita - ja toisinpäin

Tieteen lisäksi Flemming Besenbacher uskoo innovaatioihin. Niihin perustuu myös Carlsbergin kestävän kehityksen ohjelma Together Towards Zero, johon kuuluu kunnianhimoinen tavoite vähentää oluen arvoketjun hiilidioksidipäästöjä 30 % vuoteen 2030 mennessä.

”Carlsbergin kehittämä Snap Pack-pakkaus on oivallinen esimerkki materiaalien käytön vähentämisestä, sillä Snap Packin valmistuksessa käytetään materiaaleja jopa 76 % vähemmän kuin perinteisessä olutjuomapakkauksessa. Tämä on toki pieni askel muutosmatkallamme, mutta jos pystymme tuottamaan saman tyyppisiä innovaatioita muidenkin pakkauksien kohdalla, voimme saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteemme suunniteltua aiemmin.”

Besenbacherin mukaan innovatiivisuus, kestävän kehityksen mukainen lähestymistapa ja kiertotalousajattelu kuuluvat yhteen. Elinkeinotoiminnassa ei voi menestyä ilman hyvinvoivaa yhteiskuntaa ja hyvinvoivia ihmisiä – asiakkaita, työntekijöitä ja kumppaneita.

”Kiertotalousajattelu ruokkii uutta liiketoimintaa ja tuottaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kyse ei ole vain vähentämisestä, uudelleenkäytöstä ja kierrättämisestä, vaan täysin uudenlaisesta lähestymistavasta.”

 

Verkatakkilan tilalla halutaan hidastaa ilmastonmuutosta

Elävä Itämeri -säätiön pilottihankkeessa mukana myös ohramaltaan viljelijöitä

llmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi hiiltä sitovia toimenpiteitä. Maaperällä on suuri potentiaali ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tätä potentiaalia tutkitaan Baltic Sea Action Groupin eli Elävä Itämeri -säätiön ja Ilmatieteen laitoksen koordinoimassa Carbon Action -pilotissa.

Hankkeessa pyritään kehittämään maatalousmaiden hiilensidonnan menetelmiä, mittausta, mallinnusta ja todentamista. Yhteistyöhankkeessa on mukana yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä. Erityisen hankkeesta tekee se, että mukana on myös viljelijöitä, jotka tekevät kokeiluja käytännössä.

Mukana on kaikkiaan noin 110 erilaista hiilitilaa ympäri Suomea. Yksi näistä on Sirkku Puumalan (kuvassa) ja hänen puolisonsa Patrick Nyströmin Vihdissä sijaitseva Verkatakkilan tila. Tilalla viljellään yhteensä noin 200 hehtaarin alalla muun muassa kuminaa, ruista, härkäpapua, mallasohraa, kevätrapsia ja nurmia.

Sirkku Puumala on myös Sinebrychoffille ohramaltaita toimittavan mallastamon Viking Maltin sopimusviljelijä. Mallasohra sopii hyvin hiilitilalle osana viljelykiertoa, sillä maan kasvukuntoa kohottavassa viljelyssä on kyse kokonaisuudesta, missä eri kasvit tukevat toisiaan.

Ensimmäinen hiiliviljelyvuosi käynnissä, neljä edessä

Sirkulle ja Patrickille hankkeen ajoitus oli optimaalinen monestakin näkökulmasta:

”Tila siirtyi meidän haltuumme muutama vuosi sitten. Mukana tuli jonkin verran hoitorästejä, joista olisi pitänyt huolehtia joka tapauksessa. Samoihin aikoihin Carbon Action -pilotista kerrottiin viljelijöiden koulutuksissa ja ajattelimme, että tämä on meidän juttumme. Opimme uutta samalla, kun parannamme maan kasvukuntoa ja kehitämme tilamme elinvoimaisuutta”, kertoo Sirkku Puumala.

Pilottia on takana noin vuosi, jonka aikana viljelijät ovat perehtyneet hiiliviljelyn tavoitteisiin ja menetelmiin hankkeen järjestämissä koulutuksissa. Tärkeässä roolissa on myös viljelijöiden keskinäinen tuki, sparraus ja tiedonvaihto.

”Pilottitilat ovat kukin perustaneet minimissään puolentoista hehtaarin koealan ja samankokoisen verrokkialan. Koealoilla testataan erilaisia kasvukuntoa parantavia menetelmiä; meidän tilallamme syväjuuristen kasvien ja kerääjäkasvien viljelyä”, selvittää Puumala.

Tutkimuksen alussa määritellään lähtötilanne. Viiden vuoden kuluttua tehdään uusi mittaus mahdollisten muutosten todentamiseksi. Viisi vuotta kuulostaa pitkältä ajalta, mutta vaikutukset ja muutokset näkyvät luonnossa hitaasti. Toisaalta viiden vuoden seuranta-aika koskee vain koe- ja verrokkialoja; muuten tilalla voi tehdä hiiliviljelyä tukevia kokeiluja ja kehitystyötä omaan tahtiin ja harjoittaa koetoimintaa laajemminkin. Näin Verkatakkilan tilalla aiotaan myös rohkeasti toimia.

”Tänä vuonna kylvimme mallasohran kanssa kahta erilaista raiheinää. Tämän lisäksi levitämme myöhemmin kasvukaudella oraskasvustoon erilaisia kerääjäkasveja. On mielenkiintoista nähdä, miten erilaiset aluskasvit kasvavat ja miten eri ajankohdissa ja eri menetelmin suoritetut kylvötoimenpiteet vaikuttavat.”

Sirkku Puumala lähti mukaan hankkeeseen oppiakseen uutta, mutta myös siksi, että hän kokee ilmastonmuutoksen torjunnan myös maatalouden ja viljelijöiden velvollisuudeksi. Toisaalta muutos on aina myös mahdollisuus: hiiliviljely tuo enemmän kuin vie, sillä multava, hyvinvoiva maaperä pystyy sitomaan vettä paremmin ja tuottaa satoa vaihtelevissakin olosuhteissa, myös tulevaisuudessa.

”Olen vakuuttunut siitä, että viljelijät haluavat olla mukana muutoksessa, kunhan saavat luotettavaa tietoa. Viljelijäverkostoista saa kokemusperäistä tietoa, ja aion olla aktiivinen viestinviejä”, muutosagentiksi itsensä tunnistava Sirkku Puumala toteaa.

Lisätietoja Carbon Action -hankkeesta:

https://carbonaction.org/etusivu/

https://www.bsag.fi/fi/carbon-action-hiilipilotin-viljelijakuulumiset/

 Sirkku Puumalan kuva: Katri Ala-Kleemola

 

Nuoria huolettavat ympäristö, mielenterveysasiat ja tasa-arvo
- Paidat parempaan huomiseen nyt myynnissä – kampanja Aseman Lapset ry:n hyväksi

Kevään aikana suomalaiset nuoret ovat voineet osallistua t-paita-suunnittelukilpailuun taiteilemalla näkemyksensä Paremmasta huomisesta. Voittajat on valittu ja nuorten suunnittelemat paidat ovat myynnissä nettikaupassa – tuotto myynnistä menee Aseman Lapset ry:n Walkers-toimintaan.  

Linkki verkkokauppaan löytyy osoitteesta walkers.fi, jossa voi myös tukea toimintaa muuten tai ilmoittautua vapaaehtoistyöntekijäksi. Suora linkki kauppaan on https://printmotor.com/asemanlapset/

Huhti-toukokuun aikana kilpailuun osallistui satoja nuoria ympäri Suomea, designin lähetti lopulta noin 80 nuorta. Voittajatyöt kuvastivat teemoja, jotka ovat paljon esillä nuorten arjessa ja ajatuksissa.

”Kisa oli todella korkealaatuinen, saimme paljon hyviä töitä kaikkialta Suomessa. Teeman ollessa ’Parempi huominen’, ympäristöasiat nousivat vahvasti esiin. Toinen tärkeä aihe oli mielen hyvinvointi, ’kuka minä olen’, mikä on paikkani maailmassa, ystävien merkitys. Kolmantena teemana töissä näkyi tasa-arvokysymykset. Nämä ovat aiheita, jotka meidän aikuisten tulee ottaa tosissaan ja kuunnella nuoria”, sanoo Aseman Lasten toiminnanjohtaja Christian Wentzel.

”Walkers-työssä nuorten kanssa puhutaan paljon juuri mielen hyvinvoinnista. Suomessa tehdään jo paljon nuorten hyväksi, mutta toivoisin, että me aikuiset ymmärtäisimme paremmin sen, että nuoruus on nopea aika. Vuositolkulla ei voida vatvoa nuoriin vaikuttavia asioita. Oli haastavat ajat tai ei, yksi aikuisten tehtävä on vaalia tulevaisuudentoivoa, vaikka nuorella joku hetki tai tilanne tuntuisi toivottomalta. Yhdessä saamme asiat toimimaan”, Wentzel kertoo.

Järjestön pitkäaikaisena kumppanina kilpailun järjestäminen on osa Sinebrychoffin 200-juhlavuoden tekoja ja osa Sinebrychoffin yhteiskuntavastuutekemisiä.

”Yhteisenä tavoitteenamme on mahdollistaa nuorten hyviä kohtaamisia niin Suomessa syntyneiden kuin tänne muualta muuttaneiden kesken sekä lisätä turvallisten aikuisten läsnäoloa nuorten arjessa. Tukemalla Walkers-toimintaa pyrimme myös edistämään nolla vastuutonta juomista -tavoitettamme eli että nuorilla olisi mielekästä tekemistä ilman, että alkoholi kuuluu kuvioihin”, kertoo Sinebrychoffin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Marja-Liisa Weckström.

Walkers-toiminta on Aseman Lapset ry:ssä kehitetty nuorisotyön muoto, joka perustuu vapaaehtoisten aikuisten antamaan aikaan ja läsnäoloon. Walkerseissa toimitaan matalan kynnyksen periaatteella: mukaan ovat tervetulleita kaikki nuoret taustaan tai elämäntilanteeseen katsomatta. Perusidea on tarjota turvallisia kohtaamisia nuorten ja aikuisten välille. 

 

Sinebrychoff on 6mR-purjeveneiden MM-kisojen pääyhteistyökumppani

Hankoon odotetaan elokuussa myös kuninkaallisia kisaajia

Purjehdus on osa tänä vuonna 200 vuotta täyttävän Sinebrychoffin perintöä. Vuodesta 1888 purjehdittu Nicolas Sinebrychoff Challenge onkin elokuisten 6mR-purjeveneiden eli niin sanottujen kuutosten MM-kilpailun esikisa. Esikisa purjehditaan 3.-4.8., varsinaiset MM-kilpailut 5.-9.8.

Kuutosveneet ovat olleet kansainvälisestikin verrattuna hyvin aktiivisia Suomessa. Maassamme on maailman isoin klassisten kuutosten laivasto, lähes 40 venettä. MM-kisat purjehditaan Suomessa nyt kolmatta kertaa; edelliset järjestettiin kaksi vuotta sitten Vancouverissa, Kanadassa.

Elokuisiin ksoihin osallistuu noin 50 venekuntaa eli purjehtijoita on mukana kaikkiaan noin 250. Kansainvälisessä osallistujajoukossa on mukana nimekkäitä veneitä ja purjehtijoita. Hallitseva MM- ja EM-tittelien haltija, Espanjan emerituskuningas Juan Carlos on saapumassa Hankoon puolustamaan mestaruuttaan.

6mR-kisojen järjestäjänä toimii Suomen 6mR-liitto ry - Finlands 6mR-förbund rf. Pääyhteistyökumppani Sinebrychoffin ohessa muita kumppaneita ovat mm. Baltic Sea Action Group eli Elävä Itämeri säätiö, Finnlines ja Åbo Båtvarv.

”Sinebrychoffin juhlavuoden teema on Käymme parempaan huomiseen. Samaa teemaa – Sailing for a Better Tomorrow – viestimme 6mR-liiton kanssa. Siksi olenkin iloinen siitä, että saimme myös BSAG:n mukaan yhteistyöhön”, kertoo Sinebrychoffin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Marja-Liisa Weckström.

MM-kisojen viralliset verkkosivut