Menu
germinated.png

Oluen valmistusprosessi

Olut valmistetaan puhtaista luonnontuotteista - vedestä, maltaasta, hiivasta ja humalasta.

Suomalaisen oluen valmistuksessa käytetään pääasiassa kotimaisia raaka-aineita. Eri kulttuureissa ja maanosissa olutta valmistetaan ohran lisäksi myös vehnästä, maissista ja riisistä.

Oluen valmistus alkaa sadonkorjuusta. Kypsä mallasohra kuljetetaan mallastamoon, jossa jyvän annetaan itää. Idättämisen jälkeen mallas kuivataan, jotta juuri-idut irtoavat.

Vasta nyt siirrytään panimoon, jossa mallas rouhitaan, mäskätään, ja sen tärkkelys pilkkoutuu sokereiksi. Näin syntynyt vierre pumpataan keittokattilaan, jossa siihen lisätään humalaa. Humala on köynnöskasvi, jonka emikukintoja käytetään oluen valmistukseen. Se antaa oluelle makua, sielua ja luonnetta. Myöhemmin keittämisen aikana olutta voidaan vielä humaloida lisää. Keittämisvaiheessa mitataan kantavierreväkevyys, joka kertoo, kuinka paljon oluessa on raaka-aineita. Keittämisen jälkeen humalan jäänteet poistetaan, ja vierre pumpataan selkeytysaltaan sekä jäähdyttimien lävitse. Hiiva lisätään vierteeseen ennen käymisvaihetta, jonka aikana vierteen sokeri käy alkoholiksi ja hiilidioksidiksi.

Pintahiivaoluiden pääkäyminen kestää kolmesta kahdeksaan päivään. Olutta kypsytetään tämän jälkeen vielä muutama päivä kellarilämpötilassa. Pohjahiivaoluiden pääkäyminen kestää runsaan viikon, ja sen jälkeen olutta kypsytetään viileässä varastossa 1 – 2 viikkoa. Varastoinnin jälkeen olut yleensä suodatetaan kirkkaaksi, joskus pastöroidaan ja siirretään painetankkiin.

Nyt olut on valmista pullotettavaksi.