Menu
24_Panimo_1260.jpg

SineBREWchoff

Oluen valmistus Sinebrychoffilla

Oluen valmistus Sinebrychoffilla

Olut on suomalaisten suosikkijuomia. Harva suomalainen kuitenkaan tiedostaa, että kotimainen olut on ekologinen elintarvike, jonka raaka-aineet tulevat läheltä ja jonka valmistaminen kuluttaa ympäristöä hyvin vähän. Sinebrychoffin uudet hankkeet – viljelijöiden auditointi, hiilidioksidin kierrätys ja lämmönkeruu – tekevät oluesta entistä ekologisemman lähijuoman.

Olut valmistetaan 99 %:sti kotimaisista raaka-aineista; ohramaltaasta, vedestä, hiivasta ja humalasta. Ainesosista vain ripaus humalaa, alle prosentti ainesosista, tulee ulkomaisilta toimittajilta, usein Saksasta tai USA:sta. Meillä Suomessa kasvava humala ei ole määrältään tai laadultaan oluenvalmistukselle sopivaa. Hiiva kasvaa panimolaboratoriossa VTT:llä.

Vesi on juomanvalmistuksessa avainasemassa. Sinebrychoffin käyttämä vesi on Päijänteestä, samaa talousvettä, mitä kotitaloudet käyttävät. Tehokas vedenkäyttö on panimolle olennainen tapa säästää luontoa. Juomiin saisi tuhlattua juomavettä paljonkin, mutta Sinebrychoff valmistaa yhden valmiin olutlitran vain 2,5 litralla vettä. Siinä on mukana kaikki käyttämämme vesi – niin tuotantovesi ja laitteistojen ja uudelleentäytettävien pullojen puhdistusvedet kuin henkilöstömme sauna- ja kahvivedetkin. 2,5 litraa on tehokas luku kun ottaa huomioon, että vielä 50-luvun lopulla vettä kului 30 litraa jokaista juomalitraa kohden. Euroopan panimoiden keskiarvo on yhä lähempänä kahdeksaa litraa. Carlsberg-konsernissa vedenkäyttö per valmis juomalitra on 3,4 litraa.

Niukka vedenkäyttö ja vähäinen lisäenergiantarve oluenkäymisessä olivat suurimpia tekijöitä siihen, että Suomen Luonnonsuojeluliiton tutkimuksessa vuonna 2008 olut oli kolmen Suomen ekologisimman elintarvikkeen joukossa, tasapistein omenan ja ruokaperunan kanssa.

Oluen valmistus prosessina

Oluen valmistus alkaa sadonkorjuusta. Kypsä mallasohra kuljetetaan mallastamoon, jossa jyvän annetaan itää. Idättämisen jälkeen mallas kuivataan, jotta juuri-idut irtoavat.

Vasta nyt siirrytään panimoon, jossa mallas rouhitaan, mäskätään, ja sen tärkkelys pilkkoutuu sokereiksi. Näin syntynyt vierre pumpataan keittokattilaan, jossa siihen lisätään humalaa. Humala on köynnöskasvi, jonka emikukintoja käytetään oluen valmistukseen. Se antaa oluelle makua, sielua ja luonnetta. Myöhemmin keittämisen aikana olutta voidaan vielä humaloida lisää. Keittämisvaiheessa mitataan kantavierreväkevyys, joka kertoo, kuinka paljon oluessa on raaka-aineita. Keittämisen jälkeen humalan jäänteet poistetaan, ja vierre pumpataan selkeytysaltaan sekä jäähdyttimien lävitse. Hiiva lisätään vierteeseen ennen käymisvaihetta, jonka aikana vierteen sokeri käy alkoholiksi ja hiilidioksidiksi.

Pintahiivaoluiden pääkäyminen kestää kolmesta kahdeksaan päivään. Olutta kypsytetään tämän jälkeen vielä muutama päivä kellarilämpötilassa. Pohjahiivaoluiden pääkäyminen kestää runsaan viikon, ja sen jälkeen olutta kypsytetään viileässä varastossa 1 – 2 viikkoa. Varastoinnin jälkeen olut yleensä suodatetaan kirkkaaksi, joskus pastöroidaan ja siirretään painetankkiin.

Nyt olut on valmista täytettäväksi tölkkeihin, pulloihin ja astioihin!

Vain humala tulee muualta kuin kotimaasta.